Jussi sairastui mahatautiin uudemman kerran.
Tosin hän itse päätteli, että edellinen tauti taisi olla kuitenkin enemmänkin
auringosta ja kuumuudesta johtuva kuin suoranaisesti mistään pöpöstä, tämä
uudempi tauti oli sitten ihan oikea puhdasoppinen mahatauti. Eli matkailijan
sairastaminen Vol 2 on nyt saavutettu ja ohitettu.
Kävin isäni kanssa suomalaistuneen ystävämme tädin
luona kylässä täällä cityn laitakaupungilla. Hauska juttu, kun vaan ajattelimme
mennä tervehtimään, niin täti otti yllätysvieraat ystävällisesti vastaan, alkoi
paahtaa kahvipapuja ja jauhaa niitä, laittamaan injeraa lisukkeineen ja tämän jälkeen
touhuta vielä lisää kahvia. Lyhyestä piipahduksesta sukeutui siis monen tunnin
vierailu. Täti lähetti Jussille mukanamme riisiä, jonka pitäisi parantaa
kaikenmaaiman mahataudit sen tien. Jussi tosin söi mielummin kauravelliä, mutta
tarkoitus oli betam conchu, eli tosi hyvä.
| Valmiit kahvipavut ovat kauniin ruskeita |
| Betam conchu! |
| Ruoanlaittoa. Takana kahvipapujen paahtamista, etualalla kattilassa gomenia |
Tästä sairastamisesta johtuen nyt kuitenkin
olemme me lapset jääneet Addis Abebaan keskenämme ja isämme lähti eilen yksin
Hosanaan. Illalla hän jo soitteli, että siellä on tosi hienoa ja matkalla
olivat nähneet apinoita, antilooppeja ja erikoisia lintuja ja hyenat
vaeltelevat koulun hyena-aidan takana. Muutaman päivän päästä meillä kaikilla
on tarkoitus kulkea samaan suuntaan, joten toivottavasti elukkanäkymät ovat yhtä
moninaiset.
| Haukka vaani näitä kissanpentuja, mutta onneksi pääsivät piiloon |
Täti tuli tänne meille nyt, kun me lapset
olemme vailla isää. Hän toi mukanaan kaikki kahviseremoniaan tarvittavat
kymmenet tarvikkeet sekä tuoreita vihanneksia ja yrttejä tehdäkseen ruokaa ja
Jussille parannusrohtoja. :D Jussi ei saanut syödä gomenia, joka on oma ehdoton
injera-herkkuni, eli injeran päälle laitettavista sooseista paras;
Vihannesmuhennos, joka on maultaan kirpeän pehmeä ja raikas. Mutta Jussi ei sitä
saanut maistaakaan, vaan häntävarten paahdettiin kahvipapuja ja lopulta
kaikkien vaiheiden jälkeen valmiiseen kahviin tökättiin denadam-nimistä
(suomeksi “Aatamin parantava yrtti”) yrttiä, joka prantaa ilmeisesti vaivan
kuin vaivan. Jussi kertoi yrtin maistuvan kahvissa voimakkaasti. Kyllä Jussi
kaksi kupillista joi tuota ihmelääkettä ja tänään on viimeinenkin taudin jäänne
kaikonnut, eli kiitos Aatamille ja parantaville yrteille.
Eilen illalla sähköt olivat poikki laajalta alueelta.
Kävimme illalla kävelyllä. Aika hauskaa, kun kaupunki oli muuten pimeä, mutta
joissakin isommissa kaupoissa tai hotelleissa oli omat generaattorit, joten ne
loistivat pimeyden keskeltä. Autojen valot valaisivat tietä ja katukauppias myi
pressunpalan päällä kenkiä kännykän valossa. Pysähdyin katsomaan kerjäläisnaista,
joka nukkui tien laidalla pienen vauvansa kanssa. Kummatkin olivat sikeässä
unessa kaikkien ihmisten, kauppiaiden, autojen, eläinten, pölyn ja lian keskellä.
Pieni, kaunis, paahdetun kahvipavun värinen vauva äitinsä kainalossa.