Sairaanhoitajana
kehitysmaassa
Täällä on
tällä hetkellä täysiaurinko ja yöllä täysikuu. Poltin eilen itseni sen verran
mallikkaasti, että vietin koko päivän sisällä aurinkoa piilossa. Suhaillessani
pihalla jo muutaman sekunnin auringonpaiste tuntui iholla kuin olisin ollut
liekitettävänä vartaassa. Vähän sellainen savustettu porsas -olo tuli, kun
tutun tuttumme Solomon tuli tänän käymään meillä. Naama punaisena ja kuorrutettuna
after sunilla olin valitettavan räikeä vastakohta asialliselle pukuun
pukeutuneelle Solomonille. Vaikutelmaa ei varmaan yhtään parantanut se, että
Solomonin tullessa olin vielä yöpuvussa ja veljeni voihki sängyssä
mahataudissa. Lisäksi tukkani on aivan säädyttömän likainen, koska en ole päässyt
kunnolla suihkuun Suomen jälkeen. Onneksi Solomon oli herrasmies, eikä sanonut
mitään. Greetings from Finland. Very nice to be here.
| Tarkkarajainen punastumisraja johtuu kassin kantamisesta koko ajan samassa asennossa :) |
Tänään täällä
tosin kävi putkimies, joten suihkun pitäisi nyt toimia. Systeemi oli kyllä jälleen
niin monimutkainen (vähän niinkuin se postinjakelu-systeemi täällä), että saa nähdä,
osaanko mennä suihkuun ollenkaan. Tähän asti olen peseytynyt sillä lailla, että
olen ottanut vettä käteen ja läästinyt sitä sitten päälleni. Jotkut onnistuvat
näyttämään ihastuttavilta aina, vaikka olisivatkin auringonpolttamia,
erilaisten tököttien tahrimia ja virttynyt yöpaita päällä roikkuen, mutta
valitettavasti en missään tapauksessa kuullu siihen marginaaliryhmään.
Putkimiehen
lisäksi pihallamme hääräsi tänään puutarhuri. Tästä pihasta tulee tosi kaunis.
Viihtyisä tämä on nyt jo, mutta kunhan puutarhuri saa urakkansa valmiiksi, niin
muurin syvennyksiin ja levennyksiin tulee vielä istutuksia ja ruukkukasveja.
Talon omistaja Sonya on oikea bisnesnainen. Hän on asunut ja työskennellyt 20
vuotta Saudeissa ja nyt on muuttanut takaisin Etiopiaan tekemään bisnestä keräämällään
omaisuudella.
| Puutarhuri |
Kuten
kaikki tietävätkin, niin valo ja pimeä vaihtuvat äkillisesti täällä päiväntasaajan
tuntumassa. Auringon laskiessa uskaltauduin sen verran ulos, että kävimme isäni
kanssa nettikahvilassa (veljeni oli koko päivän pahoinvoiva) ja vähän kävelyllä
tuossa läheisellä pääkadulla. Pappa olisi halunnut ostaa katukauppiaalta
ananaksia, mutta onneksi niitä ei ollut kauppiailla tarjolla. Aemmin tänään hän
osti banaaneja ja olen varma, että häneltä pyydettiin n 20 kertainen hinta
paikallisiin verrattuna. Mayetin pitää mielestäni olla mukana, kun ostelemme
kadulta tavaraa. Eivät ne todellakaan voi maksaa täällä saman verran kuin
Suomessa, vaikka ovatkin verrattomasti paremman makuisia. Annoin tästä kitkerää
palautetta, jolloin syyllinen tunnusti, että oli antanut almuja yksin kävellessään
myös kerjäläisille. Ei ihme, että naapuruston ihmiset jo tervehtivät häntä kätellen
ja sanoen “ Hello, Mister Finland”. Kohtahan kaikki kerjäläiset juoksevat meidän
perässämme, jos alamme rahaa heille syytämään. Se nyt on aivan saletti. No,
suurin osa heistä ei pääse juoksemaan, kun ovat invalideja, sokeita tai
raihnaisia vanhuksia, mutta on siellä ihan varmasti joukossa jokunen vikkeläkinttuinen
lapsikin.
Täällä ei ole ollenkaan katuvaloja (kumma kyllä),
vaan pimeällä kaikki valo tulee autoista ja auki olevista liikkeistä. Omalla
pihalla katselimme täysikuuta taivaalla. Sekin valaisee yllättävän hyvin, kun
muuten on pimeää. Tunnelmaan sopii ihan hyvin naapuruston hökkelikylän koirat,
jotka ulvovat kuuta.
Toivottavasti
olemme pian taas kaikki terveitä ja voimme jatkaa lomaa täysipainoisesti. Tänään
olen harjoittanut pääasiassa sairaanhoitajan työtä. Ettei totuus unohtuisi.